Konservointi, entisöinti vai tuunaus? Mitä eroa näillä on?

Konservoinnilla tarkoitetaan kulttuuriperintöön kuuluvien esineiden säilymisen varmistamista eri tavoin. Usein erotetaan toisistaan ennaltaehkäisevä konservointi ja aktiivinen konservointi. Ennaltaehkäisevässä konservoinnissa huolehditaan muun muassa siitä, että esineen säilytysolosuhteet ovat oikeanlaiset eivätkä edistä esineen vaurioitumista. Aktiivisissa konservointitoimenpiteissä esineen kunto vakautetaan ja esineessä olevia vaurioita korjataan. Toimenpiteisiin voivat esineestä riippuen lukeutua muun muassa esineen rakenteen tukeminen, irtoavien osien kiinnittäminen ja esineen puhdistaminen.

Konservointityön tavoitteena on esineen eliniän pidentäminen ja kaikkien siihen liittyvien arvojen säilyttäminen. Tapauksesta riippuen joillekin esineille riittää pelkkä ennaltaehkäisevä konservointi, esimerkiksi oikeanlaisen säilytyksen suunnittelu, kun taas toiset esineet tarvitsevat laajempia konservointi- ja restaurointikäsittelyitä. Toimenpiteiden laajuus riippuu aina omistajan toiveista ja esineen tarpeista, kuten sen tulevasta käytöstä sekä sen taiteellisesta, historiallisesta ja rahallisesta arvosta.

Entisöinti  eli entistäminen on huonekalun saattamista alkuperäistä muistuttavaan kuntoon. Useimmiten entisöinnissä pyritään käyttämään alkuperäisiä materiaaleja ja työmenetelmiä. Tavoitteena on usein saattaa entisöitävä kohde käyttöön kelpaavaksi. Entisöitävät kohteet voivat olla kulttuurihistoriallisesti merkittäviä tai suvun perintöesineitä.

Myös restaurointi käsitetään osaksi konservointia. Restauroinnilla vaurioituneen esineen ulkonäköä yhtenäistetään siten, että esineestä tulee ymmärrettävämpi. Restaurointitoimenpiteet voivat olla esimerkiksi vauriokohtien täydennystä tai restaurointimaalausta.
Huonekalujen entisöinti on 1980-luvulta lähtien tullut Suomessa suosituksi. Talonpoikaista tyyliä olevia suvun piironkeja, sivusta vedettäviä vuoteita, kaappi- ja seinäkelloja, kiikkutuoleja ja niin edelleen entistetään muistoesineiksi. Talonpoikaishuonekalut valmistettiin useimmiten männystä ja ootrattiin tai muuten koristemaalattiin. Niitä ei juuri jätetty käsittelemättömiksi.

Ammattitaitoinen entisöijä tietää miten ja millä materiaaleilla huonekalun arvon saa pysymään entisessään tai kasvamaan. Harrastelijan käsissä entisöinti muuttuu huomaamatta tuunaukseksi, etenkin kun puuosat hiotaan puhtaiksi ja entisestä verhoilusta ei jätetä tietoakaan. Silloin huonekalun alkuperäinen arvo on poissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *